Tiedotteet

Opettajan sairausloma kesällä

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan sairausloma kesällä

Suurin osa peruskoulun ja lukion opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjestelmässä, jossa on kesäkeskeytys eikä opettajille kuulu vuosilomaoikeutta. Myös osa ammatillisten oppilaitosten opettajista kuuluu vastaavaan työaikajärjestelmään. Koska näillä opettajaryhmillä ei ole vuosilomanlain tarkoittamaa kesälomaa, heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia kesälomaansa myöhemmin pidettäväksi.Opettajien ei ole pakko anoa virkavapaata (sairauslomaa) koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisivat silloin työkyvyttömiä (OVTES, Osio A, 38 § 1 mom., soveltamisohje). Lisäksi opettajat voivat itse hakea Kelan sairauspäivärahan itselleen lääkärintodistuksen perusteella, jos sairausaika ajoittuu laskennallisen vuosiloman ajalle. Mikäli sairausloma on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä, lasketaan em. virkavapaa-aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, jolloin ao. henkilö ei ole virkavapaalla. Tämä tulee ennakoida varsinkin pitkissä sairauspoissaoloissa, jolloin oikeus palkalliseen sairauslomaan on loppumassa tai loppunut.

Vuosityöajassa olevan opettajan sairausloma kesällä

Vuosityöajan vapaajaksojärjestelmässä opettajalla on oikeus hakea sairauspäiväraha 34 ensimmäiselle kesävapaajakson arkipäivälle, jos työkyvyttömyys sijoittuu kesävapaajaksoon.

Vuosilomajärjestelmässä olevan opettajan sairausloma kesällä

Jos vuosilomajärjestelmässä oleva opettaja on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana sairaana, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuva vuosiloma myöhäisempään ajankohtaan. Vuosilomapäivät siirtyvät heti ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien, mikäli viranhaltija/työntekijä pyytää loman siirtoa ilman aiheetonta viivytystä (KVTES, IV luku 11 §). Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty (1.4.2019 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta kertynyt) kesäloma tulee pyrkiä antamaan lomakauden loppuun mennessä. Jos siirretyn loman antaminen ei ole edellä mainitulla tavalla mahdollista, niin siirretty loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, ellei toisin sovita. Loma annetaan kuitenkin viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Määräaikaisen opettajan loppupalkan korvaukset
Suurin osa opettajista on sellaisessa työajassa, johon ei sisälly vuosilomalain mukaisia oikeuksia lomakorvauksiin tms. Määräaikaisille opettajille on siksi määritelty erilliset korvaukset. Korvaukset eivät koske toistaiseksi otettuja (vakinaisia) viranhaltioita eikä sivutoimisia tuntiopettajia. Opetusvelvollisuustyöajassa olleelle määräaikaiselle päätoimiselle opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kahden päivän varsinainen palkka jokaista palvelussuhteeseen sisältyvää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Täysi lomanmääräytymiskuukausi edellyttää 16:ta virantoimituspäivää. Jos opettajalla on useita peräkkäisiä yhtäjaksoisia palvelussuhteita, joiden välillä ei ole yhtään sellaista päivää, jolloin hän ei ole palvelussuhteessa ao. kuntaan, katsotaan palvelussuhteet yhdeksi palvelussuhteeksi.

Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät Tämän vuoksi opettaja ei voi saada lomapäiväkorvauksia, jos hänet on palkattu koko lukuvuoden ajaksi 1.8.–31.7.Lukuvuoden työaikaa (esim. 12.8.–31.5.) lyhemmissä palvelussuhteissa mahdollisten
kesäkeskeytyspäivien lisäksi myös syys-, joulu-, urheilu-ja pääsiäisloman arkipäivät vähentävät lomapäiväkorvausta. Arkipäiviä ovat muut päivät paitsi kalenterin ”punaiset päivät”, jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai. (OVTES, osio A, yleinen osa 36 §).

Kesäloman yhtäjaksoisuus ja työnantajan ilmoitusvelvollisuus
Kesäloma tulee antaa yhtäjaksoisena, ellei yhteisesti toisin sovita. Työnantajan
yksipuolinen oikeus jakaa kesäloma osiin voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa
tilanteissa. Kun työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, siitä on ilmoitettava
työntekijälle/viranhaltijalle viimeistään kuukautta ennen loman alkua ja ellei se ole
mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista (Vuosilomalaki
23 §, KVTES IV luku 10 §). Kesäloman ajankohdasta ilmoitettaessa kuukauden ilmoittamisaika on aina ehdoton pääsääntö.
Jos vuosilomajärjestelmässä oleva viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa alkaessa tai sen
aikana sairaana, työkyvyttömyysajalle sijoittuva vuosiloma siirretään myöhäisempään
ajankohtaan (KVTES IV luku 11 § 1mom.).Henkilöstölle tulee ennen loman alkua kertoa
menettelytavat ja antaa sen henkilön yhteystiedot, jolle työkyvyttömyydestä ilmoitetaan.
Samoin on kerrottava, minne ja milloin lääkärintodistus toimitetaan.
Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön siirto Kunnalliseen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen 1.9.2021
Neuvottelutulos varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön sopimusalasiirrosta saavutettiin 1.6.2021. Sopimusalasiirto koskee kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja päiväkodin johtajia. Siirrolla OVTES:iin 1.9.2021 ei ole vaikutusta em. henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin tai paikallisiin palkkausjärjestelmiin. Myöskään esiopettajina työskentelevien palvelussuhteen ehdot eivät muutu. Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtona noudatetaan KVTES sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka
HUOMIOITAVA OSITTAISTA HOITOVAPAATA HAETTAESSA
Lapsen kanssa samassa taloudessa asuva äiti, isä tai huoltaja, joka on ollut saman
työnantajan palveluksessa ainakin kuusi kuukautta viimeisten 12 kuukauden aikana, voi
saada osittaista hoitovapaata. Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun
perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen kolmas lukuvuosi päättyy.Osittaista hoitovapaata tulee hakea viimei
stään kaksi kuukautta ennen aiottua vapaan aloittamista. Vapaan pitämisestä ja pituudesta sovitaan työnantajan kanssa. Jos yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, työnantajan on annettava yksi hakemuksen mukainen jakso kalenterivuodessa.Mikäli opettaja on opetusvelvollisuustyöajassa, eikä pääse esimiehen kanssa sopimukseen opetustuntimäärästä, vahvistetaan opetuksen määräksi keskimäärin 18 tuntia viikossa. Jos sovitaan opetustunteja alle 16 tuntia viikossa,on huomioitava, että silloin ei välttämättä kerry vuosisidonnaista lisää.
Osa-aikatyössä varsinainen palkka ja siihen kuuluvat euromääräiset lisät ovat samassa
suhteessa alemmat kuin viranhaltijan tai työntekijän työaika on virka-
Ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan oma  opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.Työnantaja voi kieltäytyä antamasta vapaata vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto-tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työnjärjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys seikoista, jotka ovat hänen kieltäytymisensä perusteena. Opetusalalla tämä on hyvin harvinaista, sillä useimmiten on mahdollista palkata sijainen.